Suojaan 2026 -harjoituksen skenaariona olivat kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kiristynyt turvallisuustilanne.
Savon ammattiopiston Savilahden kampus tyhjeni alle kymmenessä minuutissa Kuopion Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoituksessa. Suuren ihmisjoukon ohjaamisen rinnalla harjoiteltiin, miten toimintaohjeet välitetään henkilöstölle ja miten toiminnan etenemisestä saadaan tietoa. Hälyttämisessä ja henkilöstön vastausten kokoamisessa käytettiin Secappia.
Kello on vartin yli yksitoista Savon ammattiopiston Savilahden kampuksella Kuopiossa. Päärakennuksen aulassa on odottava, hieman jännittynyt tunnelma. Keltaisiin liiveihin pukeutuneiden kriisiryhmäläisten luona käy opiskelijoita ja henkilökuntaa kysymässä harjoituksen kulusta. Pian on aika siirtyä yhdessä väestönsuojaan.
Syyskuun 2. päivänä järjestetty oppilaitosten suojautuminen oli osa kaksipäiväistä Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitusta. Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kiristynyt turvallisuustilanne edellyttivät väestön siirtämistä suojaan. Tarkoituksena oli harjoitella suuren ihmisjoukon suojaamista sekä viranomaisten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Kyse ei ollut todellisesta vaaratilanteesta.
Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 2 000 henkilöä. Savon ammattiopistosta mukana oli yli tuhat opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä, ja lisäksi osallistujia tuli muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Ammattiopisto Luovista.
Mittakaava oli poikkeuksellinen: Kuopion kaupungin mukaan vastaavan laajuista väestönsuojeluharjoitusta ei Suomessa ole nähty vuosikymmeniin. Yle kuvasi tapahtumaa englanninkielisessä uutisessaan Euroopan suurimmaksi väestönsuojeluharjoitukseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Hälytys käynnistää yhteisen toiminnan
Kello 11.26 ensimmäinen kuulutus ilmoittaa harjoituksen alkamisesta. Kampuksen kaiuttimista kuullaan toimintaohjeita suomeksi ja englanniksi. Varsinainen harjoitushälytys annetaan kello 11.30.
Henkilöstön puhelimissa kuuluvat Secappin korkean prioriteetin hälytykset. Korkea prioriteetti tarkoittaa voimakasta hälytysääntä, joka kuuluu myös puhelimen ollessa äänettömällä. Näin kiireellinen toimintaohje voidaan erottaa tavanomaisista ilmoituksista.
Opiskelijat lähtevät liikkeelle opettajiensa johdolla. Poistuminen etenee rauhallisesti, ja kokoontumispaikalla ryhmät pysyvät hyvin koossa. Samalla eri tehtäviin nimetyt osallistujat tarkistavat tilojen tyhjenemistä ja ohjaavat muita eteenpäin. Ihmiset tietävät, ketä seurata, ja ohjaajat erottuvat joukosta.
Savon ammattiopiston jälkitiedotteen mukaan koko kampus tyhjeni alle kymmenessä minuutissa. Kokoontumispaikoilta matka jatkui kohti Savilahden Luolan väestönsuojatiloja.
Secapp tukee henkilöstön hälyttämistä ja viestintää
Savon ammattiopistossa Secapp on ollut käytössä jo pitkään. Suojaan 2026 -harjoituksessa sillä lähetettiin henkilöstölle aloitushälytys ja ilmoitettiin lopuksi harjoituksen päättymisestä.
Secappin kautta kulkeva viestintä täydensi kampuksen kuulutuksia ja paikan päällä tapahtuvaa ohjausta. Henkilöstölle lähetetyt viestit tukivat heidän toimintaansa tilanteessa, jossa opiskelijaryhmiä piti ohjata yhteisten ohjeiden mukaisesti.
Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuuspäällikkö Timo Toivonen korostaa luotettavan tavoittamisen merkitystä oppilaitosympäristössä.
”Secapp on muodostunut meille keskeiseksi turvallisuuden ja varautumisen työkaluksi yhdessä Virve-päätelaitteen kanssa. Sen avulla voimme tavoittaa henkilöstön nopeasti erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Oppilaitosympäristössä on tärkeää, että viestit ja toimintaohjeet saadaan välitettyä luotettavasti suurelle joukolle ihmisiä samanaikaisesti. Secapp tukee tätä tehtävää erinomaisesti ja on tärkeä osa turvallisuusjohtamistamme.”
Väestönsuojassa korostuvat ohjaus ja tiedonkulku
Savilahden Luola toimii tavallisesti liikunta- ja tapahtumakeskuksena, mutta tarvittaessa se tarjoaa myös väestönsuojan lähes 7 000 ihmiselle. Harjoitusta varten tilat oli otettu tähän käyttötarkoitukseen. Tilojen ja järjestelmien kaksikäyttömahdollisuudet ovatkin selvästi nousemassa suurempaan osaan rakennettaessa turvallisuutta nykyisessä toimintaympäristössä.
Sisällä suuren ihmisjoukon äänet täyttävät tilan. Ohjaajat näyttävät käsimerkein, mihin suuntaan ryhmien tulee kulkea. Melusta huolimatta ohjaus on selkeää ja osallistujat löytävät omille alueilleen.
Luolaa on jaettu osastoihin pressuseinäkkeillä. Osastoissa olevat kolmikerroksiset vuoteet kiinnostavat opiskelijoita, ja osa asettuu niille odottamaan. Opettajat ja muu henkilöstö keskustelevat nuorten kanssa, vastaavat kysymyksiin ja pitävät yllä rauhallista tunnelmaa.
Luolan ovet suljettiin kello 12.15 ja avattiin uudelleen kello 14.00 oppilaitosten harjoitusosuuden päättyessä. Suojautumisen aikana tietoa välitettiin kuulutuksilla ja suurella näytöllä.
Tilanne havainnollisti, kuinka tärkeää viestinnän jatkuvuus on myös siirtymisen jälkeen. Osallistujien on hyvä tietää, mitä parhaillaan tapahtuu, mitä heiltä odotetaan ja miten toiminta jatkuu. Henkilökunnan läsnäolo ja mahdollisuus kysyä neuvoa tukivat tätä käytännössä.
Toivosen mukaan tiedonkulku on olennainen osa organisaation toimintakyvyn ylläpitämistä.
”Viestinnän kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu nopeasti ja ihmiset tietävät, mitä heidän tulee tehdä. Secapp mahdollistaa tämän käytännössä. Järjestelmä on osa kokonaisuutta, jolla ylläpidämme toimintakykyä myös poikkeusoloissa ja erilaisissa turvallisuustilanteissa.”
Arjessa tuttu toimintamalli tukee kriisivalmiutta
Savon koulutuskuntayhtymän markkinointipäällikkö Eero Väätäisen mukaan Secapp on järjestelmänä toiminut hyvin, mutta sen käyttöä ja siihen liittyviä toimintatapoja on harjoiteltava säännöllisesti. Toivonen nostaa rinnalle yhteystietojen ylläpidon, henkilöstön osaamisen ja johtamisessa tarvittavan tilannekuvan.
”Harjoitukset ovat osoittaneet, että pelkkä tekninen järjestelmä ei riitä vaan jatkuvan oikean tilannekuvan saaminen on johtamisen kannalta tärkeintä. Yhteystietojen ylläpito, käyttäjien osaaminen ja säännöllinen harjoittelu ovat vähintään yhtä tärkeitä. Jokainen harjoitus vahvistaa henkilöstön valmiuksia tunnistaa hälytys, ymmärtää toimintamalli ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.”
Savon ammattiopiston kokemuksessa arkinen käyttö ja varautuminen liittyvät toisiinsa. Kun järjestelmä ja sen toimintatavat ovat henkilöstölle tuttuja, harjoituksessa voidaan keskittyä niiden soveltamiseen yhteisessä tilanteessa.
Harjoittelusta tukea tilannejohtamiseen
Secappin Customer Success Manager Tero Koivikko seurasi harjoitusta paikan päällä. Koivikon mukaan harjoituksen aikana pystyi näkemään, että järjestelmä oli käyttäjille tuttu ja yleisesti käytössä myös arjessa.
”Harjoitus näytti, että Savon koulutuskuntayhtymä käyttää Secappia myös osana arkisempaa viestintää. Hälytysviestien lähettäminen ja vastaanottaminen oli selvästi käyttäjille tuttua.”
Koivikko näkee tulevissa harjoituksissa mahdollisuuden hyödyntää viestintää entistä enemmän myös tilannejohtamisen tukena.
”Vastaavissa harjoituksissa veisin mielelläni häiriötilanneviestintää vieläkin lähemmäksi tilannejohtamista. Sen lisäksi, että lähetetään evakuointi- tai suojautumishälytys, laittaisin erillisen viestin niille, joiden vastuulla on tilojen tarkastaminen. Saisin tällöin suoraan tiedon, mitkä tilat tai alueet on varmistettu tai tyhjennetty”, Koivikko kertoo.
Harjoitukset osana Euroopan varautumista
Secappin toimitusjohtaja Kari Aho tarkastelee harjoitusten merkitystä myös laajemmassa eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä. Hänen mukaansa yhteiset harjoitukset konkretisoivat, millaisia valmiuksia organisaatioiden ja niiden käyttämän teknologian pitää tukea.
”Suojaan 2026 -harjoitus konkretisoi, millaista valmiutta ja varautumista maailman epävakaus meiltä edellyttää: kykyä tarvittaessa suojata suuria ihmismääriä myös laajamittaisissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelmien on muututtava nopeasti yhteiseksi toiminnaksi, jossa henkilöstö tuntee tehtävänsä ja johto tietää, ketkä on tavoitettu, mitkä tilat on tarkastettu ja missä tarvitaan apua.”
Eurooppalaisessa varautumisessa yksi kehityssuunta on kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistaminen. Tätä tavoitetta tukee muun muassa EU:n CER-sääntely, joka koskee yhteiskunnan keskeisiä palveluja tuottavien kriittisten toimijoiden kykyä varautua häiriöihin ja selviytyä niistä.
Aho näkee tarpeen ratkaisuille, joita käytetään arjen henkilö- ja toimitilaturvallisuudessa ja jotka tukevat toimintaa myös kriiseissä ja väestönsuojelutilanteissa.
”Arjessa tuttu teknologia ja harjoitellut toimintamallit luovat pohjan kriisissä toimimiselle. Tähän kuuluu myös digitaalinen autonomia: kriittisen viestinnän ja tietojen hallinta sekä valmius jatkaa toimintaa ulkopuolisten palvelujen häiriintyessä.
Secappissa kehitämme näitä valmiuksia, jotta ihmiset voidaan tavoittaa, toimintaa johtaa ja apua kohdentaa silloin, kun jokainen sekunti merkitsee.”
Savilahden kampuksella varautuminen sai käytännöllisen muodon: henkilöstö vastaanotti toimintaohjeita, ohjasi opiskelijoita ja ilmoitti omasta toiminnastaan. Yhteinen kokemus suojautumisesta antaa pohjan seuraaville harjoituksille ja valmiuksien kehittämiselle.
Suojaan 2026 -harjoituksen skenaariona olivat kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kiristynyt turvallisuustilanne.
Savon ammattiopiston Savilahden kampus tyhjeni alle kymmenessä minuutissa Kuopion Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoituksessa. Suuren ihmisjoukon ohjaamisen rinnalla harjoiteltiin, miten toimintaohjeet välitetään henkilöstölle ja miten toiminnan etenemisestä saadaan tietoa. Hälyttämisessä ja henkilöstön vastausten kokoamisessa käytettiin Secappia.
Kello on vartin yli yksitoista Savon ammattiopiston Savilahden kampuksella Kuopiossa. Päärakennuksen aulassa on odottava, hieman jännittynyt tunnelma. Keltaisiin liiveihin pukeutuneiden kriisiryhmäläisten luona käy opiskelijoita ja henkilökuntaa kysymässä harjoituksen kulusta. Pian on aika siirtyä yhdessä väestönsuojaan.
Syyskuun 2. päivänä järjestetty oppilaitosten suojautuminen oli osa kaksipäiväistä Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitusta. Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kiristynyt turvallisuustilanne edellyttivät väestön siirtämistä suojaan. Tarkoituksena oli harjoitella suuren ihmisjoukon suojaamista sekä viranomaisten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Kyse ei ollut todellisesta vaaratilanteesta.
Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 2 000 henkilöä. Savon ammattiopistosta mukana oli yli tuhat opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä, ja lisäksi osallistujia tuli muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Ammattiopisto Luovista.
Mittakaava oli poikkeuksellinen: Kuopion kaupungin mukaan vastaavan laajuista väestönsuojeluharjoitusta ei Suomessa ole nähty vuosikymmeniin. Yle kuvasi tapahtumaa englanninkielisessä uutisessaan Euroopan suurimmaksi väestönsuojeluharjoitukseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Hälytys käynnistää yhteisen toiminnan
Kello 11.26 ensimmäinen kuulutus ilmoittaa harjoituksen alkamisesta. Kampuksen kaiuttimista kuullaan toimintaohjeita suomeksi ja englanniksi. Varsinainen harjoitushälytys annetaan kello 11.30.
Henkilöstön puhelimissa kuuluvat Secappin korkean prioriteetin hälytykset. Korkea prioriteetti tarkoittaa voimakasta hälytysääntä, joka kuuluu myös puhelimen ollessa äänettömällä. Näin kiireellinen toimintaohje voidaan erottaa tavanomaisista ilmoituksista.
Opiskelijat lähtevät liikkeelle opettajiensa johdolla. Poistuminen etenee rauhallisesti, ja kokoontumispaikalla ryhmät pysyvät hyvin koossa. Samalla eri tehtäviin nimetyt osallistujat tarkistavat tilojen tyhjenemistä ja ohjaavat muita eteenpäin. Ihmiset tietävät, ketä seurata, ja ohjaajat erottuvat joukosta.
Savon ammattiopiston jälkitiedotteen mukaan koko kampus tyhjeni alle kymmenessä minuutissa. Kokoontumispaikoilta matka jatkui kohti Savilahden Luolan väestönsuojatiloja.
Secapp tukee henkilöstön hälyttämistä ja viestintää
Savon ammattiopistossa Secapp on ollut käytössä jo pitkään. Suojaan 2026 -harjoituksessa sillä lähetettiin henkilöstölle aloitushälytys ja ilmoitettiin lopuksi harjoituksen päättymisestä.
Secappin kautta kulkeva viestintä täydensi kampuksen kuulutuksia ja paikan päällä tapahtuvaa ohjausta. Henkilöstölle lähetetyt viestit tukivat heidän toimintaansa tilanteessa, jossa opiskelijaryhmiä piti ohjata yhteisten ohjeiden mukaisesti.
Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuuspäällikkö Timo Toivonen korostaa luotettavan tavoittamisen merkitystä oppilaitosympäristössä.
”Secapp on muodostunut meille keskeiseksi turvallisuuden ja varautumisen työkaluksi yhdessä Virve-päätelaitteen kanssa. Sen avulla voimme tavoittaa henkilöstön nopeasti erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Oppilaitosympäristössä on tärkeää, että viestit ja toimintaohjeet saadaan välitettyä luotettavasti suurelle joukolle ihmisiä samanaikaisesti. Secapp tukee tätä tehtävää erinomaisesti ja on tärkeä osa turvallisuusjohtamistamme.”
Väestönsuojassa korostuvat ohjaus ja tiedonkulku
Savilahden Luola toimii tavallisesti liikunta- ja tapahtumakeskuksena, mutta tarvittaessa se tarjoaa myös väestönsuojan lähes 7 000 ihmiselle. Harjoitusta varten tilat oli otettu tähän käyttötarkoitukseen. Tilojen ja järjestelmien kaksikäyttömahdollisuudet ovatkin selvästi nousemassa suurempaan osaan rakennettaessa turvallisuutta nykyisessä toimintaympäristössä.
Sisällä suuren ihmisjoukon äänet täyttävät tilan. Ohjaajat näyttävät käsimerkein, mihin suuntaan ryhmien tulee kulkea. Melusta huolimatta ohjaus on selkeää ja osallistujat löytävät omille alueilleen.
Luolaa on jaettu osastoihin pressuseinäkkeillä. Osastoissa olevat kolmikerroksiset vuoteet kiinnostavat opiskelijoita, ja osa asettuu niille odottamaan. Opettajat ja muu henkilöstö keskustelevat nuorten kanssa, vastaavat kysymyksiin ja pitävät yllä rauhallista tunnelmaa.
Luolan ovet suljettiin kello 12.15 ja avattiin uudelleen kello 14.00 oppilaitosten harjoitusosuuden päättyessä. Suojautumisen aikana tietoa välitettiin kuulutuksilla ja suurella näytöllä.
Tilanne havainnollisti, kuinka tärkeää viestinnän jatkuvuus on myös siirtymisen jälkeen. Osallistujien on hyvä tietää, mitä parhaillaan tapahtuu, mitä heiltä odotetaan ja miten toiminta jatkuu. Henkilökunnan läsnäolo ja mahdollisuus kysyä neuvoa tukivat tätä käytännössä.
Toivosen mukaan tiedonkulku on olennainen osa organisaation toimintakyvyn ylläpitämistä.
”Viestinnän kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu nopeasti ja ihmiset tietävät, mitä heidän tulee tehdä. Secapp mahdollistaa tämän käytännössä. Järjestelmä on osa kokonaisuutta, jolla ylläpidämme toimintakykyä myös poikkeusoloissa ja erilaisissa turvallisuustilanteissa.”
Arjessa tuttu toimintamalli tukee kriisivalmiutta
Savon koulutuskuntayhtymän markkinointipäällikkö Eero Väätäisen mukaan Secapp on järjestelmänä toiminut hyvin, mutta sen käyttöä ja siihen liittyviä toimintatapoja on harjoiteltava säännöllisesti. Toivonen nostaa rinnalle yhteystietojen ylläpidon, henkilöstön osaamisen ja johtamisessa tarvittavan tilannekuvan.
”Harjoitukset ovat osoittaneet, että pelkkä tekninen järjestelmä ei riitä vaan jatkuvan oikean tilannekuvan saaminen on johtamisen kannalta tärkeintä. Yhteystietojen ylläpito, käyttäjien osaaminen ja säännöllinen harjoittelu ovat vähintään yhtä tärkeitä. Jokainen harjoitus vahvistaa henkilöstön valmiuksia tunnistaa hälytys, ymmärtää toimintamalli ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.”
Savon ammattiopiston kokemuksessa arkinen käyttö ja varautuminen liittyvät toisiinsa. Kun järjestelmä ja sen toimintatavat ovat henkilöstölle tuttuja, harjoituksessa voidaan keskittyä niiden soveltamiseen yhteisessä tilanteessa.
Harjoittelusta tukea tilannejohtamiseen
Secappin Customer Success Manager Tero Koivikko seurasi harjoitusta paikan päällä. Koivikon mukaan harjoituksen aikana pystyi näkemään, että järjestelmä oli käyttäjille tuttu ja yleisesti käytössä myös arjessa.
”Harjoitus näytti, että Savon koulutuskuntayhtymä käyttää Secappia myös osana arkisempaa viestintää. Hälytysviestien lähettäminen ja vastaanottaminen oli selvästi käyttäjille tuttua.”
Koivikko näkee tulevissa harjoituksissa mahdollisuuden hyödyntää viestintää entistä enemmän myös tilannejohtamisen tukena.
”Vastaavissa harjoituksissa veisin mielelläni häiriötilanneviestintää vieläkin lähemmäksi tilannejohtamista. Sen lisäksi, että lähetetään evakuointi- tai suojautumishälytys, laittaisin erillisen viestin niille, joiden vastuulla on tilojen tarkastaminen. Saisin tällöin suoraan tiedon, mitkä tilat tai alueet on varmistettu tai tyhjennetty”, Koivikko kertoo.
Harjoitukset osana Euroopan varautumista
Secappin toimitusjohtaja Kari Aho tarkastelee harjoitusten merkitystä myös laajemmassa eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä. Hänen mukaansa yhteiset harjoitukset konkretisoivat, millaisia valmiuksia organisaatioiden ja niiden käyttämän teknologian pitää tukea.
”Suojaan 2026 -harjoitus konkretisoi, millaista valmiutta ja varautumista maailman epävakaus meiltä edellyttää: kykyä tarvittaessa suojata suuria ihmismääriä myös laajamittaisissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelmien on muututtava nopeasti yhteiseksi toiminnaksi, jossa henkilöstö tuntee tehtävänsä ja johto tietää, ketkä on tavoitettu, mitkä tilat on tarkastettu ja missä tarvitaan apua.”
Eurooppalaisessa varautumisessa yksi kehityssuunta on kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistaminen. Tätä tavoitetta tukee muun muassa EU:n CER-sääntely, joka koskee yhteiskunnan keskeisiä palveluja tuottavien kriittisten toimijoiden kykyä varautua häiriöihin ja selviytyä niistä.
Aho näkee tarpeen ratkaisuille, joita käytetään arjen henkilö- ja toimitilaturvallisuudessa ja jotka tukevat toimintaa myös kriiseissä ja väestönsuojelutilanteissa.
”Arjessa tuttu teknologia ja harjoitellut toimintamallit luovat pohjan kriisissä toimimiselle. Tähän kuuluu myös digitaalinen autonomia: kriittisen viestinnän ja tietojen hallinta sekä valmius jatkaa toimintaa ulkopuolisten palvelujen häiriintyessä.
Secappissa kehitämme näitä valmiuksia, jotta ihmiset voidaan tavoittaa, toimintaa johtaa ja apua kohdentaa silloin, kun jokainen sekunti merkitsee.”
Savilahden kampuksella varautuminen sai käytännöllisen muodon: henkilöstö vastaanotti toimintaohjeita, ohjasi opiskelijoita ja ilmoitti omasta toiminnastaan. Yhteinen kokemus suojautumisesta antaa pohjan seuraaville harjoituksille ja valmiuksien kehittämiselle.
