Published On: 09.09.2021Last Updated: 19.04.2023Categories: Asiakaskokemukset, Käyttö, Kriittinen kommunikaatio, Uutiset

Ylilääkäri Jouni Kurola: “Mikäli tieto ei kulje, voi potilaan hoito pysähtyä”.

Vuoden kasvuyritykseksi valitun Secappin kriittisen viestinnän järjestelmä varmistaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) nopean ja täsmällisen tiedonkulun sekä säästää merkittävästi työaikaa verrattuna vanhaan tekstiviestijärjestelmään.

KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Kuva: Kuopion yliopistollinen sairaala.

Kymmeniä, jopa satoja hälytysviestejä päivässä. Suuronnettomuuksien tiedonkulun selkäranka. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa riittää vilinää vuoden jokaisena päivänä. Noin 800 000 suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa vastaava sairaala teki jo vuonna 2017 merkittävän päätöksen ja otti suomalaisen sovelluskehityksen huipputaidonnäytteen, Secappin kriittisen viestinnän järjestelmän käyttöönsä.

Secapp on ollut keskeisessä roolissa muun muassa työajan säästämisessä, kun hitaista tekstiviesti- ja puhelinsoittoringeistä voitiin luopua. Päivittäisen käytön lisäksi järjestelmä on osoittanut varmuutensa ja toimivuutensa Kuopion alueen valitettavissa suuronnettomuuksissa, joihin lähivuosilta lukeutuvat ruotsinsuomalaisia karaokekerholaisia kuljettaneen bussin syöksyminen rautatielle Kolmisopen liittymässä vuonna 2019 sekä seuraavan vuonna tapahtunut Savon ammattiopiston kouluhyökkäys.

Secapp täytti KYSin vaatimukset

Sairaalan palvelukeskusjohtajan ja ensihoitopalvelujen ylilääkärin Jouni Kurolan mukaan jo uuden järjestelmän hankintavaiheessa oli selvää, että sairaala haluaa olla edelläkävijä ja etsiä markkinoilta ennakkoluulottomasti nykyajan digitalisaatiota ja uusia toiminnallisuuksia vahvasti hyödyntävän ratkaisun.

“Halusimme uudistaa toimintaamme niin, että viestintäratkaisu oli jotakin muuta kuin pelkkä yksisuuntainen hälytysjärjestelmä, ja että se tarjoaa kattavat vaihtoehdot nykyaikaisen tiedonvälitykseen käyttöön. Perinteinen tekstiviestijärjestelmämme korvattiinkin Secappilla, jota käytämme niin arjen töihinkutsuissa kuin esimerkiksi häiriötilannehälyttämisessä”, Kurola kertoo.

Viiveetön ja toimintavarma viestintä kriittisessä asemassa Kuopion bussionnettomuudessa ja kouluhyökkäyksessä

 

Kuopion bussiturma on viime vuosien vakavin tieliikenneonnettomuus Suomessa. Kuva: Lehtikuva.

Suuronnettomuuksissa ja vakavissa häiriötilanteissa nopea ja täsmällinen toiminta korostuu jokaisella osa-alueella, myös viestinnässä ja johtamisessa. Kuopiossa tällaisia tilanteita viime aikoina ovat olleet vuoden 2018 bussiturma, jossa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantui 17 sekä vuonna 2019 Savon ammattiopistoon kohdistunut kouluhyökkäys, jossa menehtyi yksi ihminen ja kymmenen loukkaantui.

“Käytimme Secapp-järjestelmää näissä molemmissa suuronnettomuuksissa hälyttämään henkilöstöä paikalle. Tämän lisäksi viestinnän tarve oli välitöntä sekä tilannekuvan ylläpito erittäin tärkeää eri yksiköissä, kuten ensihoidossa, päivystyksessä ja leikkaustoiminnassa”, Kurola sanoo.

“Ammattiopiston väkivallanteossa oli hyvin paljon myös moniviranomaistoimintaa ja varsinkin poliisi sekä sosiaalipäivystys kovassa paineessa. Näissä tilanteissa on lisäksi se riski, että mikäli tieto ei kulje, voi potilaiden välitön hoito pysähtyä. Lisäksi on huomattava pitkä vaikutusaika, sillä jälkihoito tässä tilanteessa kesti sosiaalipäivystyksellä pitkään itse tapahtuman jälkeen. Se oli hyvin poikkeuksellinen kriisityön tilanne”, Kurola painottaa.

Töihinkutsuista selvää työajan säästöä

Secappin töihinkutsuilla KYS pystyy tavoittamaan nopeasti henkilökuntansa vuoronvaihtotilanteissa tai kun tarvitaan lisää henkilöresursseja.

“Secappin töihinkutsuominaisuus on helpottanut esimiesten ja vuorovastaavien työntekoa. Aikaisemmin ensihoidon ja päivystyksen osastonhoitajat käyttivät työvuorojen vaihtoon ja täyttämiseen liittyvissä kyselyissä tekstiviestejä tai jopa puhelinsoittoja, joka oli varsin hidasta. Nykyään pystymme tekemään kaiken tämän yhdellä järjestelmällä kaksisuuntaisesti, mikä mahdollistaa täsmällisemmän ja notkeamman viestinnän. Olemme tähän tyytyväisiä ja samalla ottaneet toiminnassamme ison kehitysharppauksen”, Kurola täsmentää.

 

Secappin säännöllinen käyttö pitää osaamisen yllä niin arjessa kuin häiriötilanteissa

Secapp ei ole KYSissä vain häiriötilanteita varten, vaan mukana jokapäiväisessä työskentelyssä. 

“Secappin vahvuus meillä on sen säännöllinen käyttö, jolloin käyttäjien osaaminen pysyy koko ajan yllä. Kun sovellus hallitaan jokapäiväisessä työssä, on aivan eri asia lähteä hoitamaan vaativiakin häiriö- ja poikkeustilanteita, verrattuna pelkkään häiriötilannekäyttöön”, Kurola painottaa.

Sovellus palvelee monipuolisesti niin vuoronvaihdoissa kuin kriittisissä prosesseissa.

“Ihan pelkästään hoitohenkilöstön vuoronvaihtoihin tai ylityökyselyihin sitä käytetään meillä kymmeniä, ellei jopa satoja kertoja päivässä. Viestejä lähtee monista eri yksiköistä ja varsinkin teho- ja leikkausosasto, ensihoito sekä koko päivystysalue käyttävät järjestelmää tähän tarkoitukseen todella paljon”, Kurola kertoo.

“Tämän toiminnallisuuden rinnalla on varautuminen erilaisiin häiriö- ja suuronnettomuustilanteisiin ja niiden tarvitsema hälytys- ja viestitoiminnallisuus. Häiriötilanteita voivat ovat esimerkiksi tietojärjestelmä- ja voimahuoltohäiriöt, myrskytuhot sekä suuronnettomuudet. Lisäksi arjessa meillä on kriittisiä prosesseja, kuten vaikeasti vammautuneen potilaan vastaanotto päivystykseen, joka on monta ammattiryhmää koskeva ja nopeaa hälyttämistä vaativa prosessi”, Kurola jatkaa.

Secapp-järjestelmän käyttö laajenee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

KYS yhdenmukaistaa Secapp-ryhmien käyttöä sekä sovelluksen vastuuhenkilöitä linjaorganisaationsa mukaisesti. Koko sairaalan kattavaan linjaorganisaatioon kuuluu 25 osaamiskeskuksesta, joiden alla on yhteensä yli sata yksikköä.

“Tähän asti meillä on ollut keskitetty ryhmien ylläpito ja ajantasaisena pitäminen, ja nyt se on tarkoitus muuttaa linjaorganisaatiopohjaiseksi ja vastuulle. Hajauttamisen perusteena on se, että häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa suunnittelu, hälyttäminen, tilannekuva ja tiedottaminen pitäisi perustua mahdollisimman paljon arjen käytäntöihin. Meillä on jo tällä hetkellä kaikissa yksiköissä arjessa henkilöitä, jotka ympäri vuorokauden vastaavat muustakin toiminnan raportoimisesta, joten on luonnollista, että he olisivat se ensimmäinen taho, joka saa Secapp-hälytyksen herätteenä siitä, mitä on tapahtunut tai tehtäviä mitä pitää suorittaa. Samalla laajennamme sovelluksen käyttöä, minkä myötä pystymme tavoittamaan koko sairaalan avainhenkilöt tehokkaasti kaikissa tilanteissa”, Kurola kertoo.



Kuopion yliopistollinen sairaala

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin 800 000 suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta erityisvastuualueellaan Itä- ja Keski-Suomessa. 

KYSissä tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, ja KYS on Suomen suurimpia opetussairaaloita.

KYS lukuina

  • Sairaansijat: 547
  • Lähetteet: 90 817
  • Avohoidon käynnit: 503 017
  • Synnytykset: 1 894
  • Toimenpiteet: 35 690
  • Hoitopäivät: 148 534
  • Henkilöstö: 4 369

Kotisivut: psshp.fi


Secapp

  • Suunnittelee, tuottaa ja kehittää Secapp-nimistä, tietoturvallista sovellusta monipuoliseen organisaatio- ja kriisiviestintäkäyttöön.
  • Sovelluksen pääominaisuudet ovat tärkeiden henkilöiden hälyttäminen monikanavaisesti, tietoturvallinen pikaviestintä sekä kriittisten tietojen dokumentointi ja raportointi.
  • Toimii Suomessa valtakunnallisesti sekä lisäksi muun muassa Pohjoismaissa, Virossa, Lähi-Idässä, Espanjassa ja Japanissa.
  • Secappia käyttää tällä hetkellä yli 100 000 ammattihenkilöä yli 600 organisaatiossa, joihin kuuluu viranomaisia, oppilaitoksia, julkishallintoa ja yrityksiä.

Lue lisää

Segmentit: Sairaalat ja terveydenhuolto

 

Kiinnostuitko?

Jutellaan millaista hyötyä Secappista on sinulle ja organisaatiollesi.

Ota yhteyttä

Ylilääkäri Jouni Kurola: “Mikäli tieto ei kulje, voi potilaan hoito pysähtyä”.

Vuoden kasvuyritykseksi valitun Secappin kriittisen viestinnän järjestelmä varmistaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) nopean ja täsmällisen tiedonkulun sekä säästää merkittävästi työaikaa verrattuna vanhaan tekstiviestijärjestelmään.

KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Kuva: Kuopion yliopistollinen sairaala.

Kymmeniä, jopa satoja hälytysviestejä päivässä. Suuronnettomuuksien tiedonkulun selkäranka. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa riittää vilinää vuoden jokaisena päivänä. Noin 800 000 suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa vastaava sairaala teki jo vuonna 2017 merkittävän päätöksen ja otti suomalaisen sovelluskehityksen huipputaidonnäytteen, Secappin kriittisen viestinnän järjestelmän käyttöönsä.

Secapp on ollut keskeisessä roolissa muun muassa työajan säästämisessä, kun hitaista tekstiviesti- ja puhelinsoittoringeistä voitiin luopua. Päivittäisen käytön lisäksi järjestelmä on osoittanut varmuutensa ja toimivuutensa Kuopion alueen valitettavissa suuronnettomuuksissa, joihin lähivuosilta lukeutuvat ruotsinsuomalaisia karaokekerholaisia kuljettaneen bussin syöksyminen rautatielle Kolmisopen liittymässä vuonna 2019 sekä seuraavan vuonna tapahtunut Savon ammattiopiston kouluhyökkäys.

Secapp täytti KYSin vaatimukset

Sairaalan palvelukeskusjohtajan ja ensihoitopalvelujen ylilääkärin Jouni Kurolan mukaan jo uuden järjestelmän hankintavaiheessa oli selvää, että sairaala haluaa olla edelläkävijä ja etsiä markkinoilta ennakkoluulottomasti nykyajan digitalisaatiota ja uusia toiminnallisuuksia vahvasti hyödyntävän ratkaisun.

“Halusimme uudistaa toimintaamme niin, että viestintäratkaisu oli jotakin muuta kuin pelkkä yksisuuntainen hälytysjärjestelmä, ja että se tarjoaa kattavat vaihtoehdot nykyaikaisen tiedonvälitykseen käyttöön. Perinteinen tekstiviestijärjestelmämme korvattiinkin Secappilla, jota käytämme niin arjen töihinkutsuissa kuin esimerkiksi häiriötilannehälyttämisessä”, Kurola kertoo.

Viiveetön ja toimintavarma viestintä kriittisessä asemassa Kuopion bussionnettomuudessa ja kouluhyökkäyksessä

 

Kuopion bussiturma on viime vuosien vakavin tieliikenneonnettomuus Suomessa. Kuva: Lehtikuva.

Suuronnettomuuksissa ja vakavissa häiriötilanteissa nopea ja täsmällinen toiminta korostuu jokaisella osa-alueella, myös viestinnässä ja johtamisessa. Kuopiossa tällaisia tilanteita viime aikoina ovat olleet vuoden 2018 bussiturma, jossa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantui 17 sekä vuonna 2019 Savon ammattiopistoon kohdistunut kouluhyökkäys, jossa menehtyi yksi ihminen ja kymmenen loukkaantui.

“Käytimme Secapp-järjestelmää näissä molemmissa suuronnettomuuksissa hälyttämään henkilöstöä paikalle. Tämän lisäksi viestinnän tarve oli välitöntä sekä tilannekuvan ylläpito erittäin tärkeää eri yksiköissä, kuten ensihoidossa, päivystyksessä ja leikkaustoiminnassa”, Kurola sanoo.

“Ammattiopiston väkivallanteossa oli hyvin paljon myös moniviranomaistoimintaa ja varsinkin poliisi sekä sosiaalipäivystys kovassa paineessa. Näissä tilanteissa on lisäksi se riski, että mikäli tieto ei kulje, voi potilaiden välitön hoito pysähtyä. Lisäksi on huomattava pitkä vaikutusaika, sillä jälkihoito tässä tilanteessa kesti sosiaalipäivystyksellä pitkään itse tapahtuman jälkeen. Se oli hyvin poikkeuksellinen kriisityön tilanne”, Kurola painottaa.

Töihinkutsuista selvää työajan säästöä

Secappin töihinkutsuilla KYS pystyy tavoittamaan nopeasti henkilökuntansa vuoronvaihtotilanteissa tai kun tarvitaan lisää henkilöresursseja.

“Secappin töihinkutsuominaisuus on helpottanut esimiesten ja vuorovastaavien työntekoa. Aikaisemmin ensihoidon ja päivystyksen osastonhoitajat käyttivät työvuorojen vaihtoon ja täyttämiseen liittyvissä kyselyissä tekstiviestejä tai jopa puhelinsoittoja, joka oli varsin hidasta. Nykyään pystymme tekemään kaiken tämän yhdellä järjestelmällä kaksisuuntaisesti, mikä mahdollistaa täsmällisemmän ja notkeamman viestinnän. Olemme tähän tyytyväisiä ja samalla ottaneet toiminnassamme ison kehitysharppauksen”, Kurola täsmentää.

 

Secappin säännöllinen käyttö pitää osaamisen yllä niin arjessa kuin häiriötilanteissa

Secapp ei ole KYSissä vain häiriötilanteita varten, vaan mukana jokapäiväisessä työskentelyssä. 

“Secappin vahvuus meillä on sen säännöllinen käyttö, jolloin käyttäjien osaaminen pysyy koko ajan yllä. Kun sovellus hallitaan jokapäiväisessä työssä, on aivan eri asia lähteä hoitamaan vaativiakin häiriö- ja poikkeustilanteita, verrattuna pelkkään häiriötilannekäyttöön”, Kurola painottaa.

Sovellus palvelee monipuolisesti niin vuoronvaihdoissa kuin kriittisissä prosesseissa.

“Ihan pelkästään hoitohenkilöstön vuoronvaihtoihin tai ylityökyselyihin sitä käytetään meillä kymmeniä, ellei jopa satoja kertoja päivässä. Viestejä lähtee monista eri yksiköistä ja varsinkin teho- ja leikkausosasto, ensihoito sekä koko päivystysalue käyttävät järjestelmää tähän tarkoitukseen todella paljon”, Kurola kertoo.

“Tämän toiminnallisuuden rinnalla on varautuminen erilaisiin häiriö- ja suuronnettomuustilanteisiin ja niiden tarvitsema hälytys- ja viestitoiminnallisuus. Häiriötilanteita voivat ovat esimerkiksi tietojärjestelmä- ja voimahuoltohäiriöt, myrskytuhot sekä suuronnettomuudet. Lisäksi arjessa meillä on kriittisiä prosesseja, kuten vaikeasti vammautuneen potilaan vastaanotto päivystykseen, joka on monta ammattiryhmää koskeva ja nopeaa hälyttämistä vaativa prosessi”, Kurola jatkaa.

Secapp-järjestelmän käyttö laajenee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

KYS yhdenmukaistaa Secapp-ryhmien käyttöä sekä sovelluksen vastuuhenkilöitä linjaorganisaationsa mukaisesti. Koko sairaalan kattavaan linjaorganisaatioon kuuluu 25 osaamiskeskuksesta, joiden alla on yhteensä yli sata yksikköä.

“Tähän asti meillä on ollut keskitetty ryhmien ylläpito ja ajantasaisena pitäminen, ja nyt se on tarkoitus muuttaa linjaorganisaatiopohjaiseksi ja vastuulle. Hajauttamisen perusteena on se, että häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa suunnittelu, hälyttäminen, tilannekuva ja tiedottaminen pitäisi perustua mahdollisimman paljon arjen käytäntöihin. Meillä on jo tällä hetkellä kaikissa yksiköissä arjessa henkilöitä, jotka ympäri vuorokauden vastaavat muustakin toiminnan raportoimisesta, joten on luonnollista, että he olisivat se ensimmäinen taho, joka saa Secapp-hälytyksen herätteenä siitä, mitä on tapahtunut tai tehtäviä mitä pitää suorittaa. Samalla laajennamme sovelluksen käyttöä, minkä myötä pystymme tavoittamaan koko sairaalan avainhenkilöt tehokkaasti kaikissa tilanteissa”, Kurola kertoo.



Kuopion yliopistollinen sairaala

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin 800 000 suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta erityisvastuualueellaan Itä- ja Keski-Suomessa. 

KYSissä tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, ja KYS on Suomen suurimpia opetussairaaloita.

KYS lukuina

  • Sairaansijat: 547
  • Lähetteet: 90 817
  • Avohoidon käynnit: 503 017
  • Synnytykset: 1 894
  • Toimenpiteet: 35 690
  • Hoitopäivät: 148 534
  • Henkilöstö: 4 369

Kotisivut: psshp.fi


Secapp

  • Suunnittelee, tuottaa ja kehittää Secapp-nimistä, tietoturvallista sovellusta monipuoliseen organisaatio- ja kriisiviestintäkäyttöön.
  • Sovelluksen pääominaisuudet ovat tärkeiden henkilöiden hälyttäminen monikanavaisesti, tietoturvallinen pikaviestintä sekä kriittisten tietojen dokumentointi ja raportointi.
  • Toimii Suomessa valtakunnallisesti sekä lisäksi muun muassa Pohjoismaissa, Virossa, Lähi-Idässä, Espanjassa ja Japanissa.
  • Secappia käyttää tällä hetkellä yli 100 000 ammattihenkilöä yli 600 organisaatiossa, joihin kuuluu viranomaisia, oppilaitoksia, julkishallintoa ja yrityksiä.

Lue lisää

Segmentit: Sairaalat ja terveydenhuolto

 

Kiinnostuitko?

Jutellaan millaista hyötyä Secappista on sinulle ja organisaatiollesi.

Ota yhteyttä