Euroopan unionin CER-direktiivin tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden ja palvelujen häiriönsietokykyä muuttuneessa turvallisuus- ja toimintaympäristössä. Suomessa direktiivin vaatimukset on pantu täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä, jonka keskeinen säädös on laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta.¹
Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta² velvoittaa kriittisiä toimijoita varautumaan erilaisiin häiriöihin, ehkäisemään ja lieventämään niiden vaikutuksia sekä huolehtimaan keskeisten palvelujen jatkuvuudesta ja palautumisesta. Käytännössä tavoitteena on vahvistaa organisaatioiden kykyä ehkäistä häiriöitä, reagoida niihin, lieventää niiden vaikutuksia ja palautua niistä.
Kriittisiin palveluihin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin voivat kohdistua esimerkiksi luonnonkatastrofit, terrorismi, kyberuhat ja tekniset häiriöt. Jos tällainen uhka toteutuu, seurauksena voi olla kriittisen palvelun häiriintyminen tai keskeytyminen, minkä vuoksi toimijan on pystyttävä rajaamaan vaikutuksia, ylläpitämään toimintakykyä ja palauttamaan palvelu mahdollisimman nopeasti.
Tämän vuoksi CER-sääntely edellyttää kriittisiltä toimijoilta riskien arviointia, suunnitelmallista varautumista sekä keinoja häiriöiden ehkäisemiseen, vaikutusten rajaamiseen ja tilanteen hallintaan. CER-direktiivi täydentää samaan EU:n sääntelykehykseen kuuluvaa NIS2-direktiiviä, joka keskittyy erityisesti verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen.²
Sisäministeriön laatima CER-käsikirja – opas kriittisille toimijoille kokoaa kriittisiä toimijoita koskevat velvoitteet ja ohjaa niiden käytännön toteuttamista.
Tässä artikkelissa:
- CER-lain keskeiset velvoitteet kriittisille toimijoille
- Suunnitelmista käytännön toimintakyvyksi
- Secapp mahdollistaa nopean ja riippumattoman viestinnän häiriötilanteissa
- Yhteinen tilannekuva tukee kriittisten palvelujen jatkuvuutta
- Häiriötilanteiden harjoittelu ja dokumentointi tukevat jatkuvaa kehittämistä
- Secapp tukee toimintaa varautumisesta palautumiseen
- Käytännön esimerkki: Rauman Satama
CER-lain keskeiset velvoitteet kriittisille toimijoille
CER-laki velvoittaa kriittisiä toimijoita arvioimaan toimintaansa kohdistuvia riskejä ja laatimaan niiden pohjalta suunnitelman häiriönsietokyvyn varmistamiseksi.² Sisäministeriön CER-käsikirjassa todetaan, että suunnitelmassa on huomioitava häiriöiden ehkäiseminen ja hallinta, niiden vaikutusten lieventäminen sekä kriittisten palvelujen palauttaminen.¹
Organisaation on lisäksi huolehdittava henkilöstön tiedottamisesta, kouluttamisesta ja säännöllisestä harjoittelusta sekä toimivasta yhteistyöstä viranomaisten, palveluntarjoajien ja muiden keskeisten kumppanien kanssa. Merkittävistä häiriöistä, niiden vaikutuksista ja toteutetuista toimenpiteistä on myös raportoitava viranomaisille.¹ Secapp voi tukea organisaatiota erityisesti harjoitusten toteuttamisessa ja dokumentoinnissa: samoja hälytys-, viestintä- ja kuittausprosesseja voidaan harjoitella etukäteen, ja harjoituksesta muodostuvaa tapahtumatietoa voidaan hyödyntää toimintamallien arvioinnissa ja kehittämisessä.
Käytännössä laki edellyttää suunnitelmien lisäksi kykyä käynnistää sovitut toimet nopeasti, rajoittaa häiriön vaikutuksia, turvata kriittisen palvelun jatkuvuus sekä palauttaa toiminta hallitusti.¹ Näiden toimintamallien toteuttamisessa Secapp voi tukea organisaatiota.
Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta löytyy CER-käsikirjan poikkeamailmoituksia käsittelevästä osiosta.
Suunnitelmista käytännön toimintakyvyksi
Velvoitteiden täyttäminen ei ratkea pelkällä suunnitelmalla. Ratkaisevaa on, pystyykö organisaatio käynnistämään sovitut toimet nopeasti ja hallitusti silloin, kun normaali toiminta häiriintyy.
Käytännössä tämä edellyttää, että oikeat ihmiset tavoitetaan viiveettä, he saavat selkeät toimintaohjeet ja tilanteesta muodostuu ajantasainen kokonaiskuva päätöksenteon tueksi. Samalla organisaation on pystyttävä rajoittamaan häiriön vaikutuksia, turvaamaan kriittisen palvelun jatkuvuus ja palauttamaan toiminta hallitusti normaaliksi.
Toimintamallit on siksi valmisteltava jo ennen häiriötilannetta. Vastuut, yhteystiedot, viestipohjat ja toimintaohjeet on oltava valmiina, jotta niitä ei tarvitse rakentaa tilanteen jo ollessa käynnissä. Mitä nopeammin organisaatio pystyy siirtymään suunnitelmista toimintaan, sitä paremmin se voi rajata häiriön vaikutuksia ja turvata kriittisten palvelujen jatkuvuuden.
Secapp ei yksin takaa CER-lain vaatimustenmukaisuutta, mutta se auttaa muuttamaan häiriönsietokykyä koskevat suunnitelmat käytännössä käynnistettäviksi toimintamalleiksi. Seuraavaksi tarkastelemme, miten Secapp voi tukea varautumista, häiriötilanteen johtamista ja toiminnan palauttamista.
Secapp mahdollistaa nopean ja riippumattoman viestinnän häiriötilanteissa
Häiriön vaikutusten rajaaminen ja kriittisten palvelujen toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että tieto kulkee nopeasti oikeille ihmisille. Viestinnän on toimittava myös tilanteissa, joissa organisaation normaalit viestintäkanavat ovat häiriintyneet tai pois käytöstä.
Secappin avulla hälytykset voidaan kohdentaa suoraan oikeille henkilöille tai ryhmille esimerkiksi tehtävän, osaamisen, paikallaolon tai sijainnin perusteella. Viestin mukana voidaan jakaa toimintaohjeita, kuvia ja muita liitteitä, jotta vastaanottajat tietävät heti, miten tilanteessa tulee toimia. Kuittausten avulla organisaatio näkee, ketkä ovat vastaanottaneet viestin ja keiden tavoittamista on jatkettava.
Järjestelmä tukee viestinnän jatkuvuutta myös silloin, kun organisaation omat järjestelmät ovat häiriintyneet. Poikkeustilanteessa ei voida olettaa, että sähköposti, Teams tai muut päivittäiset viestintävälineet ovat käytettävissä. Siksi häiriötilanteiden viestintäkanavat ja niiden käyttöön liittyvät toimintamallit on suunniteltava etukäteen.
Esimerkiksi kyberhäiriössä sähköposti ja muut sisäiset järjestelmät voivat olla poissa käytöstä tai niiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan. Tällöin henkilöstölle voidaan välittää tieto tilanteesta, tarvittavat toimintaohjeet ja tehtävät organisaation omasta IT-ympäristöstä riippumatta. Evakuointitilanteessa kuittauksista puolestaan nähdään, ketkä ovat vastaanottaneet ohjeen ja keiden tavoittamista on jatkettava.
– Poikkeustilanteessa viestinnän on toimittava myös silloin, kun organisaation tavanomaiset järjestelmät tai viestintäkanavat eivät ole käytettävissä. Arjen ratkaisuista riippumaton viestintäkanava auttaa varmistamaan, että tieto poikkeamasta tavoittaa nopeasti oikeat ihmiset, tilannekuva säilyy yhtenäisenä ja päätösvaltaiset henkilöt pystyvät käynnistämään tarvittavat toimet viivytyksettä. Kyse ei ole vain viestin lähettämisestä, vaan organisaation johtamis- ja toimintakyvyn turvaamisesta. Ilman toimivaa viestintää organisaation jatkuvuus, toimintakyky ja henkilöstön turvallisuus voivat vaarantua.
– Kari Aho, CEO, Co-founder, Secapp
Yhteinen tilannekuva tukee kriittisten palvelujen jatkuvuutta
Häiriötilanteessa päätöksenteko hidastuu nopeasti, jos johtoryhmällä ei ole yhteistä näkemystä tilanteesta. Pelkkä tieto häiriöstä ei vielä riitä, vaan päätöksenteon tueksi tarvitaan tieto siitä, ketkä on tavoitettu, mitä toimenpiteitä on jo tehty ja missä tarvitaan vielä lisäresursseja.
Secappin avulla organisaatio voi seurata viestien vastaanottoa ja kuittauksia, henkilöstön osallistumismahdollisuuksia, tehtävien etenemistä sekä kentältä saatuja havaintoja. Näin johto pystyy tunnistamaan nopeasti, missä tarvitaan lisäresursseja ja mihin toimenpiteet on kohdennettava.
Yhteinen tilannekuva tukee myös organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Samaan toimintamalliin voidaan ottaa mukaan oman henkilöstön lisäksi esimerkiksi alihankkijoita, huoltoyhtiöitä, turvallisuustoimijoita, kuljetuskumppaneita ja muita kriittisiä sidosryhmiä. Kun eri osapuolilla on käytössään ajantasainen tieto ja selkeät tehtävät, toimintaa voidaan koordinoida tehokkaammin ja päällekkäistä työtä vähentää.
Ratkaisu voidaan lisäksi integroida organisaation muihin teknisiin järjestelmiin. Esimerkiksi sensorista, valvontajärjestelmästä tai kyberturvallisuusratkaisusta tuleva havainto voidaan muuttaa automaattisesti kohdennetuksi hälytykseksi ja toimintaohjeeksi. Näin tekninen havainto ei jää yksittäiseksi ilmoitukseksi, vaan käynnistää ennalta määritellyn toimintamallin ilman tarpeetonta viivettä.
Ajantasainen tilannekuva, selkeä vastuunjako ja toimiva kumppaniyhteistyö auttavat kohdentamaan resurssit niihin toimintoihin, jotka ovat kriittisen palvelun jatkuvuuden kannalta olennaisimpia.
– Häiriötilanteen ensimmäisinä minuutteina johdon on saatava nopeasti vastaus vähintään kolmeen kysymykseen: ketkä on tavoitettu, mitä toimenpiteitä on jo käynnistetty ja millaiset resurssit ovat käytettävissä. Ilman ajantasaista tilannekuvaa päätöksenteko perustuu helposti oletuksiin ja toisistaan irrallisiin tietoihin. Siksi pelkkä hälytyksen lähettäminen ei riitä. Tilannetta on pystyttävä johtamaan koko sen elinkaaren ajan: varmistamaan viestien perillemeno, kokoamaan kuittaukset ja havainnot, jakamaan tehtävät sekä seuraamaan niiden toteutumista. Secapp tuo nämä tiedot samaan näkymään ja auttaa johtoa muuttamaan hajanaisen tiedon hallituiksi päätöksiksi ja käytännön toiminnaksi.
– Kari Aho, CEO, Co-founder, Secapp
Häiriötilanteiden harjoittelu ja dokumentointi tukevat jatkuvaa kehittämistä
CER-lain mukainen häiriönsietokyky edellyttää, että toimintamalleja harjoitellaan ja kehitetään säännöllisesti. Secappia voidaan käyttää harjoituksissa samalla tavalla kuin todellisissa häiriötilanteissa, jolloin organisaatio voi testata esimerkiksi henkilöstön tavoitettavuutta, hälytys- ja kuittausprosesseja, johtoryhmän toimintaa, evakuointia, kumppanien välistä yhteistyötä sekä ennalta laadittujen ohjeiden toimivuutta.
Harjoitusten tavoitteena ei ole pelkästään testata järjestelmää, vaan varmistaa, että koko organisaatio pystyy toimimaan suunnitellulla tavalla myös paineen alla. Harjoituksissa voidaan tunnistaa puutteita vastuissa, viestintäketjuissa ja toimintaohjeissa sekä varmistaa, että henkilöstö ja muut keskeiset toimijat tuntevat roolinsa.
Todellisissa tilanteissa Secappiin muodostuva tapahtumahistoria tukee jälkikäteen tehtävää arviointia. Järjestelmä tallentaa tietoa esimerkiksi hälytysten lähetysajoista, vastaanotoista ja kuittauksista, tilannepäivityksistä, tehtävistä, päätöksistä sekä tapahtumien etenemisestä.
Dokumentoitua tietoa voidaan hyödyntää toimintamallien kehittämisessä ja viranomaiselle tehtävän poikkeamailmoituksen valmistelussa. Secapp ei kuitenkaan korvaa CER-lain mukaista virallista ilmoitusta, vaan tuottaa sen laatimista tukevaa tilannetietoa ja tapahtumahistoriaa.
Secapp tukee toimintaa varautumisesta palautumiseen
Secapp voi tukea organisaatiota häiriötilanteen koko elinkaaren ajan. Ennen häiriötä järjestelmään voidaan määritellä vastaanottajaryhmät, vastuut, toimintaohjeet ja erilaisiin tilanteisiin sopivat viestipohjat. Näin toimintaa ei tarvitse alkaa suunnitella tilanteen jo ollessa käynnissä, vaan sovitut toimet voidaan käynnistää nopeasti. Häiriön aikana oikeat ihmiset voidaan tavoittaa, heille voidaan jakaa ajantasaisia ohjeita ja tilanteen etenemisestä muodostaa yhteinen tilannekuva.
Tilanteen muuttuessa järjestelmän kautta voidaan kohdentaa tehtäviä, kutsua mukaan lisäresursseja ja välittää uusia toimintaohjeita henkilöstölle sekä kumppaneille. Palautumisvaiheessa ratkaisu tukee kriittisten palvelujen hallittua palauttamista. Tapahtuman jälkeen järjestelmään tallentuneita viestejä, kuittauksia, tilannepäivityksiä ja tehtäviä voidaan hyödyntää tilanteen arvioinnissa, toimintamallien kehittämisessä ja tulevien harjoitusten suunnittelussa.
Secapp ei kuitenkaan tee organisaation puolesta riskiarviota, laadi koko häiriönsietokykysuunnitelmaa tai korvaa fyysisiä suojaustoimia, kuten kulunvalvontaa, lukituksia ja varajärjestelmiä. Se ei myöskään yksin takaa CER-lain vaatimustenmukaisuutta. Sen rooli on auttaa muuttamaan organisaation suunnitelmat, vastuut ja ohjeet käytännössä toteutettaviksi toimintamalleiksi – varautumisesta häiriönhallintaan, palautumiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.
Käytännön esimerkki: Rauman Satama
Rauman Satama on osa Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria. Satama hyödyntää Secappia oman henkilöstönsä lisäksi satama-alueen eri toimijoiden tavoittamiseen. Monitoimijaympäristössä viestien on tavoitettava nopeasti esimerkiksi operaattorit, kunnossapito, turvallisuustoimijat ja muut alueella työskentelevät tahot.
Evakuointitilanteissa kuittausten avulla voidaan varmistaa viestien perillemeno ja seurata toimijakohtaisesti, että henkilöstö on poistunut alueelta. Secappiin muodostuva tapahtumaketju auttaa seuraamaan tilanteen etenemistä ja tukee myöhemmin tehtävää arviointia. Rauman Sataman kokemukset osoittavat käytännössä, miten nopea tiedonkulku, organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ja ajantasainen tilannekuva voivat tukea kriittisen toiminnan jatkuvuutta häiriötilanteessa.
Lue koko asiakastarina Rauman Sataman Secapp-käyttökokemuksista.
Lähteet
- Sisäministeriö. CER-käsikirja. Opas kriittisille toimijoille. Osoitteessa https://intermin.fi/cer-kasikirja
Luettu 10.8.2026. - Finlex. Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta 310/2025. Osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/310
Luettu 10.8.2026.
Euroopan unionin CER-direktiivin tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden ja palvelujen häiriönsietokykyä muuttuneessa turvallisuus- ja toimintaympäristössä. Suomessa direktiivin vaatimukset on pantu täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä, jonka keskeinen säädös on laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta.¹
Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta² velvoittaa kriittisiä toimijoita varautumaan erilaisiin häiriöihin, ehkäisemään ja lieventämään niiden vaikutuksia sekä huolehtimaan keskeisten palvelujen jatkuvuudesta ja palautumisesta. Käytännössä tavoitteena on vahvistaa organisaatioiden kykyä ehkäistä häiriöitä, reagoida niihin, lieventää niiden vaikutuksia ja palautua niistä.
Kriittisiin palveluihin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin voivat kohdistua esimerkiksi luonnonkatastrofit, terrorismi, kyberuhat ja tekniset häiriöt. Jos tällainen uhka toteutuu, seurauksena voi olla kriittisen palvelun häiriintyminen tai keskeytyminen, minkä vuoksi toimijan on pystyttävä rajaamaan vaikutuksia, ylläpitämään toimintakykyä ja palauttamaan palvelu mahdollisimman nopeasti.
Tämän vuoksi CER-sääntely edellyttää kriittisiltä toimijoilta riskien arviointia, suunnitelmallista varautumista sekä keinoja häiriöiden ehkäisemiseen, vaikutusten rajaamiseen ja tilanteen hallintaan. CER-direktiivi täydentää samaan EU:n sääntelykehykseen kuuluvaa NIS2-direktiiviä, joka keskittyy erityisesti verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen.²
Sisäministeriön laatima CER-käsikirja – opas kriittisille toimijoille kokoaa kriittisiä toimijoita koskevat velvoitteet ja ohjaa niiden käytännön toteuttamista.
Tässä artikkelissa:
- CER-lain keskeiset velvoitteet kriittisille toimijoille
- Suunnitelmista käytännön toimintakyvyksi
- Secapp mahdollistaa nopean ja riippumattoman viestinnän häiriötilanteissa
- Yhteinen tilannekuva tukee kriittisten palvelujen jatkuvuutta
- Häiriötilanteiden harjoittelu ja dokumentointi tukevat jatkuvaa kehittämistä
- Secapp tukee toimintaa varautumisesta palautumiseen
- Käytännön esimerkki: Rauman Satama
CER-lain keskeiset velvoitteet kriittisille toimijoille
CER-laki velvoittaa kriittisiä toimijoita arvioimaan toimintaansa kohdistuvia riskejä ja laatimaan niiden pohjalta suunnitelman häiriönsietokyvyn varmistamiseksi.² Sisäministeriön CER-käsikirjassa todetaan, että suunnitelmassa on huomioitava häiriöiden ehkäiseminen ja hallinta, niiden vaikutusten lieventäminen sekä kriittisten palvelujen palauttaminen.¹
Organisaation on lisäksi huolehdittava henkilöstön tiedottamisesta, kouluttamisesta ja säännöllisestä harjoittelusta sekä toimivasta yhteistyöstä viranomaisten, palveluntarjoajien ja muiden keskeisten kumppanien kanssa. Merkittävistä häiriöistä, niiden vaikutuksista ja toteutetuista toimenpiteistä on myös raportoitava viranomaisille.¹ Secapp voi tukea organisaatiota erityisesti harjoitusten toteuttamisessa ja dokumentoinnissa: samoja hälytys-, viestintä- ja kuittausprosesseja voidaan harjoitella etukäteen, ja harjoituksesta muodostuvaa tapahtumatietoa voidaan hyödyntää toimintamallien arvioinnissa ja kehittämisessä.
Käytännössä laki edellyttää suunnitelmien lisäksi kykyä käynnistää sovitut toimet nopeasti, rajoittaa häiriön vaikutuksia, turvata kriittisen palvelun jatkuvuus sekä palauttaa toiminta hallitusti.¹ Näiden toimintamallien toteuttamisessa Secapp voi tukea organisaatiota.
Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta löytyy CER-käsikirjan poikkeamailmoituksia käsittelevästä osiosta.
Suunnitelmista käytännön toimintakyvyksi
Velvoitteiden täyttäminen ei ratkea pelkällä suunnitelmalla. Ratkaisevaa on, pystyykö organisaatio käynnistämään sovitut toimet nopeasti ja hallitusti silloin, kun normaali toiminta häiriintyy.
Käytännössä tämä edellyttää, että oikeat ihmiset tavoitetaan viiveettä, he saavat selkeät toimintaohjeet ja tilanteesta muodostuu ajantasainen kokonaiskuva päätöksenteon tueksi. Samalla organisaation on pystyttävä rajoittamaan häiriön vaikutuksia, turvaamaan kriittisen palvelun jatkuvuus ja palauttamaan toiminta hallitusti normaaliksi.
Toimintamallit on siksi valmisteltava jo ennen häiriötilannetta. Vastuut, yhteystiedot, viestipohjat ja toimintaohjeet on oltava valmiina, jotta niitä ei tarvitse rakentaa tilanteen jo ollessa käynnissä. Mitä nopeammin organisaatio pystyy siirtymään suunnitelmista toimintaan, sitä paremmin se voi rajata häiriön vaikutuksia ja turvata kriittisten palvelujen jatkuvuuden.
Secapp ei yksin takaa CER-lain vaatimustenmukaisuutta, mutta se auttaa muuttamaan häiriönsietokykyä koskevat suunnitelmat käytännössä käynnistettäviksi toimintamalleiksi. Seuraavaksi tarkastelemme, miten Secapp voi tukea varautumista, häiriötilanteen johtamista ja toiminnan palauttamista.
Secapp mahdollistaa nopean ja riippumattoman viestinnän häiriötilanteissa
Häiriön vaikutusten rajaaminen ja kriittisten palvelujen toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että tieto kulkee nopeasti oikeille ihmisille. Viestinnän on toimittava myös tilanteissa, joissa organisaation normaalit viestintäkanavat ovat häiriintyneet tai pois käytöstä.
Secappin avulla hälytykset voidaan kohdentaa suoraan oikeille henkilöille tai ryhmille esimerkiksi tehtävän, osaamisen, paikallaolon tai sijainnin perusteella. Viestin mukana voidaan jakaa toimintaohjeita, kuvia ja muita liitteitä, jotta vastaanottajat tietävät heti, miten tilanteessa tulee toimia. Kuittausten avulla organisaatio näkee, ketkä ovat vastaanottaneet viestin ja keiden tavoittamista on jatkettava.
Järjestelmä tukee viestinnän jatkuvuutta myös silloin, kun organisaation omat järjestelmät ovat häiriintyneet. Poikkeustilanteessa ei voida olettaa, että sähköposti, Teams tai muut päivittäiset viestintävälineet ovat käytettävissä. Siksi häiriötilanteiden viestintäkanavat ja niiden käyttöön liittyvät toimintamallit on suunniteltava etukäteen.
Esimerkiksi kyberhäiriössä sähköposti ja muut sisäiset järjestelmät voivat olla poissa käytöstä tai niiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan. Tällöin henkilöstölle voidaan välittää tieto tilanteesta, tarvittavat toimintaohjeet ja tehtävät organisaation omasta IT-ympäristöstä riippumatta. Evakuointitilanteessa kuittauksista puolestaan nähdään, ketkä ovat vastaanottaneet ohjeen ja keiden tavoittamista on jatkettava.
– Poikkeustilanteessa viestinnän on toimittava myös silloin, kun organisaation tavanomaiset järjestelmät tai viestintäkanavat eivät ole käytettävissä. Arjen ratkaisuista riippumaton viestintäkanava auttaa varmistamaan, että tieto poikkeamasta tavoittaa nopeasti oikeat ihmiset, tilannekuva säilyy yhtenäisenä ja päätösvaltaiset henkilöt pystyvät käynnistämään tarvittavat toimet viivytyksettä. Kyse ei ole vain viestin lähettämisestä, vaan organisaation johtamis- ja toimintakyvyn turvaamisesta. Ilman toimivaa viestintää organisaation jatkuvuus, toimintakyky ja henkilöstön turvallisuus voivat vaarantua.
– Kari Aho, CEO, Co-founder, Secapp
Yhteinen tilannekuva tukee kriittisten palvelujen jatkuvuutta
Häiriötilanteessa päätöksenteko hidastuu nopeasti, jos johtoryhmällä ei ole yhteistä näkemystä tilanteesta. Pelkkä tieto häiriöstä ei vielä riitä, vaan päätöksenteon tueksi tarvitaan tieto siitä, ketkä on tavoitettu, mitä toimenpiteitä on jo tehty ja missä tarvitaan vielä lisäresursseja.
Secappin avulla organisaatio voi seurata viestien vastaanottoa ja kuittauksia, henkilöstön osallistumismahdollisuuksia, tehtävien etenemistä sekä kentältä saatuja havaintoja. Näin johto pystyy tunnistamaan nopeasti, missä tarvitaan lisäresursseja ja mihin toimenpiteet on kohdennettava.
Yhteinen tilannekuva tukee myös organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Samaan toimintamalliin voidaan ottaa mukaan oman henkilöstön lisäksi esimerkiksi alihankkijoita, huoltoyhtiöitä, turvallisuustoimijoita, kuljetuskumppaneita ja muita kriittisiä sidosryhmiä. Kun eri osapuolilla on käytössään ajantasainen tieto ja selkeät tehtävät, toimintaa voidaan koordinoida tehokkaammin ja päällekkäistä työtä vähentää.
Ratkaisu voidaan lisäksi integroida organisaation muihin teknisiin järjestelmiin. Esimerkiksi sensorista, valvontajärjestelmästä tai kyberturvallisuusratkaisusta tuleva havainto voidaan muuttaa automaattisesti kohdennetuksi hälytykseksi ja toimintaohjeeksi. Näin tekninen havainto ei jää yksittäiseksi ilmoitukseksi, vaan käynnistää ennalta määritellyn toimintamallin ilman tarpeetonta viivettä.
Ajantasainen tilannekuva, selkeä vastuunjako ja toimiva kumppaniyhteistyö auttavat kohdentamaan resurssit niihin toimintoihin, jotka ovat kriittisen palvelun jatkuvuuden kannalta olennaisimpia.
– Häiriötilanteen ensimmäisinä minuutteina johdon on saatava nopeasti vastaus vähintään kolmeen kysymykseen: ketkä on tavoitettu, mitä toimenpiteitä on jo käynnistetty ja millaiset resurssit ovat käytettävissä. Ilman ajantasaista tilannekuvaa päätöksenteko perustuu helposti oletuksiin ja toisistaan irrallisiin tietoihin. Siksi pelkkä hälytyksen lähettäminen ei riitä. Tilannetta on pystyttävä johtamaan koko sen elinkaaren ajan: varmistamaan viestien perillemeno, kokoamaan kuittaukset ja havainnot, jakamaan tehtävät sekä seuraamaan niiden toteutumista. Secapp tuo nämä tiedot samaan näkymään ja auttaa johtoa muuttamaan hajanaisen tiedon hallituiksi päätöksiksi ja käytännön toiminnaksi.
– Kari Aho, CEO, Co-founder, Secapp
Häiriötilanteiden harjoittelu ja dokumentointi tukevat jatkuvaa kehittämistä
CER-lain mukainen häiriönsietokyky edellyttää, että toimintamalleja harjoitellaan ja kehitetään säännöllisesti. Secappia voidaan käyttää harjoituksissa samalla tavalla kuin todellisissa häiriötilanteissa, jolloin organisaatio voi testata esimerkiksi henkilöstön tavoitettavuutta, hälytys- ja kuittausprosesseja, johtoryhmän toimintaa, evakuointia, kumppanien välistä yhteistyötä sekä ennalta laadittujen ohjeiden toimivuutta.
Harjoitusten tavoitteena ei ole pelkästään testata järjestelmää, vaan varmistaa, että koko organisaatio pystyy toimimaan suunnitellulla tavalla myös paineen alla. Harjoituksissa voidaan tunnistaa puutteita vastuissa, viestintäketjuissa ja toimintaohjeissa sekä varmistaa, että henkilöstö ja muut keskeiset toimijat tuntevat roolinsa.
Todellisissa tilanteissa Secappiin muodostuva tapahtumahistoria tukee jälkikäteen tehtävää arviointia. Järjestelmä tallentaa tietoa esimerkiksi hälytysten lähetysajoista, vastaanotoista ja kuittauksista, tilannepäivityksistä, tehtävistä, päätöksistä sekä tapahtumien etenemisestä.
Dokumentoitua tietoa voidaan hyödyntää toimintamallien kehittämisessä ja viranomaiselle tehtävän poikkeamailmoituksen valmistelussa. Secapp ei kuitenkaan korvaa CER-lain mukaista virallista ilmoitusta, vaan tuottaa sen laatimista tukevaa tilannetietoa ja tapahtumahistoriaa.
Secapp tukee toimintaa varautumisesta palautumiseen
Secapp voi tukea organisaatiota häiriötilanteen koko elinkaaren ajan. Ennen häiriötä järjestelmään voidaan määritellä vastaanottajaryhmät, vastuut, toimintaohjeet ja erilaisiin tilanteisiin sopivat viestipohjat. Näin toimintaa ei tarvitse alkaa suunnitella tilanteen jo ollessa käynnissä, vaan sovitut toimet voidaan käynnistää nopeasti. Häiriön aikana oikeat ihmiset voidaan tavoittaa, heille voidaan jakaa ajantasaisia ohjeita ja tilanteen etenemisestä muodostaa yhteinen tilannekuva.
Tilanteen muuttuessa järjestelmän kautta voidaan kohdentaa tehtäviä, kutsua mukaan lisäresursseja ja välittää uusia toimintaohjeita henkilöstölle sekä kumppaneille. Palautumisvaiheessa ratkaisu tukee kriittisten palvelujen hallittua palauttamista. Tapahtuman jälkeen järjestelmään tallentuneita viestejä, kuittauksia, tilannepäivityksiä ja tehtäviä voidaan hyödyntää tilanteen arvioinnissa, toimintamallien kehittämisessä ja tulevien harjoitusten suunnittelussa.
Secapp ei kuitenkaan tee organisaation puolesta riskiarviota, laadi koko häiriönsietokykysuunnitelmaa tai korvaa fyysisiä suojaustoimia, kuten kulunvalvontaa, lukituksia ja varajärjestelmiä. Se ei myöskään yksin takaa CER-lain vaatimustenmukaisuutta. Sen rooli on auttaa muuttamaan organisaation suunnitelmat, vastuut ja ohjeet käytännössä toteutettaviksi toimintamalleiksi – varautumisesta häiriönhallintaan, palautumiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.
Käytännön esimerkki: Rauman Satama
Rauman Satama on osa Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria. Satama hyödyntää Secappia oman henkilöstönsä lisäksi satama-alueen eri toimijoiden tavoittamiseen. Monitoimijaympäristössä viestien on tavoitettava nopeasti esimerkiksi operaattorit, kunnossapito, turvallisuustoimijat ja muut alueella työskentelevät tahot.
Evakuointitilanteissa kuittausten avulla voidaan varmistaa viestien perillemeno ja seurata toimijakohtaisesti, että henkilöstö on poistunut alueelta. Secappiin muodostuva tapahtumaketju auttaa seuraamaan tilanteen etenemistä ja tukee myöhemmin tehtävää arviointia. Rauman Sataman kokemukset osoittavat käytännössä, miten nopea tiedonkulku, organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ja ajantasainen tilannekuva voivat tukea kriittisen toiminnan jatkuvuutta häiriötilanteessa.
Lue koko asiakastarina Rauman Sataman Secapp-käyttökokemuksista.
Lähteet
- Sisäministeriö. CER-käsikirja. Opas kriittisille toimijoille. Osoitteessa https://intermin.fi/cer-kasikirja
Luettu 10.8.2026. - Finlex. Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta 310/2025. Osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/310
Luettu 10.8.2026.
