Satoja pelastajia, kymmeniä pelastusajoneuvoja, lukematon määrä työtunteja. Maanantaina 26.7. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 17 kunnan alueella toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta Kalajoella. Parhaaseen loma-aikaan osuneesta operaatiosta tuli mittava voimainponnistus, mutta se näytti myös suomalaisten viranomaisten, vapaaehtoisten ja paikallisten asukkaiden yhtenäisen rintaman luonnonkatastrofin edessä: kaveria ei jätetä.
Harri Huumo tuntee Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuin omat taskunsa. Parinkymmenen vuoden aikana tutuksi ovat tulleet niin palomiehen kuin palomestarin tehtävät. Tällä hetkellä Huumo työskentelee tietoturvapäällikkönä ja oli Kalajoellakin niin sanotusti etulinjassa.
”Toimin Kalajoen maastopalon aikana tilannepaikan johdossa. Perustimme tilannekeskuksen kirjaimellisesti keskelle ei mitään, metsän siimekseen. Kyllähän se jo itsessään oli melkoinen työ”, Huumo muistelee.
”Tilannekuva valkeni varsin nopeasti. Meiltä oli paikalla aivan kaikki pelastuskalusto ja -henkilöstö, jotka vain pelastuslaitoksen alueelta liikenivät käyttöön. Oman haasteensa henkilöstön tavoittamiseen ja koordinointiin toi kesälomien käynnissä oleminen. Operaatioon liittyi myös nopeasti muita organisaatioita ja kaiken kaikkiaan sammutustöihin osallistui meidän lisäksi ainakin 15 muuta Suomen pelastuslaitosta, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Aslak-pelastushelikopteri sekä alueen yksityisiä toimijoita. Yhteensä noin 1500 henkilöä kävi paloalueella auttamassa operaation onnistumisessa. Suuret kiitokset kaikille”, Huumo kiittelee.
230 hehtaarin paloalueella ei työtunteja laskettu
Suomessa merkittävän laajoja maastopaloja ei – onneksi – syty kovin usein. Tosin viime vuodelta on jo lähin esimerkki, kun Muhoksella roihusi lähes samankokoinen alue metsää, suurin piirtein Helsingin ydinkeskustan verran. Kalajoen palosta harvinaisen teki sen nouseminen nopeasti eteneväksi ja vaikeasti sammutettavaksi latvapaloksi.
Maastopaloja yhdistää yleisesti maaston vaikeakulkuisuus ja niiden vaikutuksen pitkäkestoisuus. Kalajoellakin sammutustyöt kestivät yli pari viikkoa.
”Kyllä se oli raskas urakka, sitä ei voi kieltää. Tällaisissa tilanteissa tiedetään kokemuksesta, että edessä on vuorokausien, jopa viikkojen operaatio. Meillekin tilanteesta teki hyvin poikkeuksellisen se, että työvuorojen pitää pyöriä vuorokauden ympäri hyvinkin pitkän ajanjakson verran. 24 tuntia on kenelle tahansa pitkä aika ja kun nyt siihen lisättiin vielä kesähelteet ja vaikeat maasto-olosuhteet, niin kyllä se on todella rankkaa tehdä tunti toisensa perään fyysistä työtä”, Huumo kuvailee haastavia olosuhteita.
”Nopeasti lähdettiinkin siihen, että saadaan 12 tunnin työvuorot rakennettua ja tieto lepäämismahdollisuudesta paikallaolijoille. Se oli niin turvallisuuden kuin jaksamisen kannalta tärkeää. Tavallaanhan me pyöritimme siellä metsässä omaa paikallista työvoima- ja HR-toimistoa”, Huumo naurahtaa.
Valtava henkilöstötarve pisti pelastuslaitoksen koetukselle – “Onneksi oli Secapp käytössä”
Henkilöstön hälyttäminen maastopalotehtävälle alkoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen osalta välittömästi operaation alussa. Ensiksi oli tavoitettava oma henkilöstö, reilut 500 ihmistä.
”Meillä oli hirmuinen tarve tietysti saada henkilöstö nopeasti paikalle maakunnan 23 paloasemalta. Secapp oli ainoa väylä, jolla henkilöt tavoitettiin sekä nopeasti että saatiin takaisin tieto siitä, pystyvätkö he osallistumaan tälle tehtävälle. Lisäksi jaoimme sen kautta koko ajan tilannetietoa. Mitään muuta yhtä toimivaa ja helppoa keinoa meillä ei olisi ollut. Onneksi oli Secapp käytössä”, Huumo toteaa.
Onnea oli matkassa myös siltä osin, että Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ehdittiin ottamaan Secapp käyttöön jo keväällä ja omaksumaan sen toiminta.
”Secapp on nyt meillä käytössä lähes kaikilla paloasemilla ja yksilötasolla sen vastaanotto on ollut hyvä ja käyttäjät tyytyväisiä. Ohjelmisto tuo paljon hyötyjä, kuten meille tärkeimmät töihinkutsut ja kaksisuuntaisen viestinnän, jolloin pystymme nopeasti muodostamaan tehtäville reaaliaikaisen tilannekuvan. Käytön ja henkilöstön tietojen ylläpidon helppous ovat taanneet sen, että ohjelmisto on meillä koko ajan käytössä ja taidot pysyvät silloin yllä. Siihen perustuu tietysti sen hyöty myös Kalajoen tyyppisissä isoissa poikkeustilanteissa, ettei sitten vasta aleta uutta opettelemaan”, Huumo sanoo.
”Ylipäätään Secappia on kyllä esimerkiksi tällä meidän pelastustoimen kentällä helppo suositella muillekin. Järjestelmällä olisi varmasti sijansa myös kansallisessa yhteistoiminnassa tämänkaltaisissa poikkeustilanteissa. Tämä on kuitenkin nykypäivää”, Huumo lisää.
Faktat
Kalajoen maastopalo 2021
- Syttyi Kalajoen Raution kylällä maanantaina 26. heinäkuuta ja kesti reilut pari viikkoa
- Paloalueen koko 227 hehtaaria, noin Helsingin ydinkeskustan suuruinen alue
- Operaatiota johti Jokilaaksojen pelastuslaitos
- Mukana myös 15 muuta Suomen pelastuslaitosta, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Aslak-pelastushelikopteri sekä alueen yksityisiä toimijoita
- Enimmillään päiväkohtaisesti 250 henkilöä sammutustehtävissä
- Kaiken kaikkiaan noin 1500 henkilöä osallistui sammutustehtäviin operaation aikana
Jokilaaksojen pelastuslaitos
- Yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta
- Pelastuslaitoksen alueella 23 paloasemaa
- Toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 17 kunnan alueella
- Päätoimista henkilökuntaa noin 260 henkilöä
- Sopimushenkilöstöä noin 500 henkilöä
- Ylläpitää Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson alueiden turvallisuutta
- Kotisivut: jokipelastus.fi
Satoja pelastajia, kymmeniä pelastusajoneuvoja, lukematon määrä työtunteja. Maanantaina 26.7. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 17 kunnan alueella toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta Kalajoella. Parhaaseen loma-aikaan osuneesta operaatiosta tuli mittava voimainponnistus, mutta se näytti myös suomalaisten viranomaisten, vapaaehtoisten ja paikallisten asukkaiden yhtenäisen rintaman luonnonkatastrofin edessä: kaveria ei jätetä.
Harri Huumo tuntee Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuin omat taskunsa. Parinkymmenen vuoden aikana tutuksi ovat tulleet niin palomiehen kuin palomestarin tehtävät. Tällä hetkellä Huumo työskentelee tietoturvapäällikkönä ja oli Kalajoellakin niin sanotusti etulinjassa.
”Toimin Kalajoen maastopalon aikana tilannepaikan johdossa. Perustimme tilannekeskuksen kirjaimellisesti keskelle ei mitään, metsän siimekseen. Kyllähän se jo itsessään oli melkoinen työ”, Huumo muistelee.
”Tilannekuva valkeni varsin nopeasti. Meiltä oli paikalla aivan kaikki pelastuskalusto ja -henkilöstö, jotka vain pelastuslaitoksen alueelta liikenivät käyttöön. Oman haasteensa henkilöstön tavoittamiseen ja koordinointiin toi kesälomien käynnissä oleminen. Operaatioon liittyi myös nopeasti muita organisaatioita ja kaiken kaikkiaan sammutustöihin osallistui meidän lisäksi ainakin 15 muuta Suomen pelastuslaitosta, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Aslak-pelastushelikopteri sekä alueen yksityisiä toimijoita. Yhteensä noin 1500 henkilöä kävi paloalueella auttamassa operaation onnistumisessa. Suuret kiitokset kaikille”, Huumo kiittelee.
230 hehtaarin paloalueella ei työtunteja laskettu
Suomessa merkittävän laajoja maastopaloja ei – onneksi – syty kovin usein. Tosin viime vuodelta on jo lähin esimerkki, kun Muhoksella roihusi lähes samankokoinen alue metsää, suurin piirtein Helsingin ydinkeskustan verran. Kalajoen palosta harvinaisen teki sen nouseminen nopeasti eteneväksi ja vaikeasti sammutettavaksi latvapaloksi.
Maastopaloja yhdistää yleisesti maaston vaikeakulkuisuus ja niiden vaikutuksen pitkäkestoisuus. Kalajoellakin sammutustyöt kestivät yli pari viikkoa.
”Kyllä se oli raskas urakka, sitä ei voi kieltää. Tällaisissa tilanteissa tiedetään kokemuksesta, että edessä on vuorokausien, jopa viikkojen operaatio. Meillekin tilanteesta teki hyvin poikkeuksellisen se, että työvuorojen pitää pyöriä vuorokauden ympäri hyvinkin pitkän ajanjakson verran. 24 tuntia on kenelle tahansa pitkä aika ja kun nyt siihen lisättiin vielä kesähelteet ja vaikeat maasto-olosuhteet, niin kyllä se on todella rankkaa tehdä tunti toisensa perään fyysistä työtä”, Huumo kuvailee haastavia olosuhteita.
”Nopeasti lähdettiinkin siihen, että saadaan 12 tunnin työvuorot rakennettua ja tieto lepäämismahdollisuudesta paikallaolijoille. Se oli niin turvallisuuden kuin jaksamisen kannalta tärkeää. Tavallaanhan me pyöritimme siellä metsässä omaa paikallista työvoima- ja HR-toimistoa”, Huumo naurahtaa.
Valtava henkilöstötarve pisti pelastuslaitoksen koetukselle – “Onneksi oli Secapp käytössä”
Henkilöstön hälyttäminen maastopalotehtävälle alkoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen osalta välittömästi operaation alussa. Ensiksi oli tavoitettava oma henkilöstö, reilut 500 ihmistä.
”Meillä oli hirmuinen tarve tietysti saada henkilöstö nopeasti paikalle maakunnan 23 paloasemalta. Secapp oli ainoa väylä, jolla henkilöt tavoitettiin sekä nopeasti että saatiin takaisin tieto siitä, pystyvätkö he osallistumaan tälle tehtävälle. Lisäksi jaoimme sen kautta koko ajan tilannetietoa. Mitään muuta yhtä toimivaa ja helppoa keinoa meillä ei olisi ollut. Onneksi oli Secapp käytössä”, Huumo toteaa.
Onnea oli matkassa myös siltä osin, että Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ehdittiin ottamaan Secapp käyttöön jo keväällä ja omaksumaan sen toiminta.
”Secapp on nyt meillä käytössä lähes kaikilla paloasemilla ja yksilötasolla sen vastaanotto on ollut hyvä ja käyttäjät tyytyväisiä. Ohjelmisto tuo paljon hyötyjä, kuten meille tärkeimmät töihinkutsut ja kaksisuuntaisen viestinnän, jolloin pystymme nopeasti muodostamaan tehtäville reaaliaikaisen tilannekuvan. Käytön ja henkilöstön tietojen ylläpidon helppous ovat taanneet sen, että ohjelmisto on meillä koko ajan käytössä ja taidot pysyvät silloin yllä. Siihen perustuu tietysti sen hyöty myös Kalajoen tyyppisissä isoissa poikkeustilanteissa, ettei sitten vasta aleta uutta opettelemaan”, Huumo sanoo.
”Ylipäätään Secappia on kyllä esimerkiksi tällä meidän pelastustoimen kentällä helppo suositella muillekin. Järjestelmällä olisi varmasti sijansa myös kansallisessa yhteistoiminnassa tämänkaltaisissa poikkeustilanteissa. Tämä on kuitenkin nykypäivää”, Huumo lisää.
Faktat
Kalajoen maastopalo 2021
- Syttyi Kalajoen Raution kylällä maanantaina 26. heinäkuuta ja kesti reilut pari viikkoa
- Paloalueen koko 227 hehtaaria, noin Helsingin ydinkeskustan suuruinen alue
- Operaatiota johti Jokilaaksojen pelastuslaitos
- Mukana myös 15 muuta Suomen pelastuslaitosta, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Aslak-pelastushelikopteri sekä alueen yksityisiä toimijoita
- Enimmillään päiväkohtaisesti 250 henkilöä sammutustehtävissä
- Kaiken kaikkiaan noin 1500 henkilöä osallistui sammutustehtäviin operaation aikana
Jokilaaksojen pelastuslaitos
- Yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta
- Pelastuslaitoksen alueella 23 paloasemaa
- Toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 17 kunnan alueella
- Päätoimista henkilökuntaa noin 260 henkilöä
- Sopimushenkilöstöä noin 500 henkilöä
- Ylläpitää Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson alueiden turvallisuutta
- Kotisivut: jokipelastus.fi
